Isän muisteluita ensimmäiseltä illalta

Kesäkuun 3 päivä kello 23.40 tapahtui elämässäni suuri muutos. Minusta tuli isä. Nyt pari viikkoa jälkikäteen harmittaa, kun en kirjannut ylös omia tuntemuksiani sillä hetkellä. Tämä on pieni yritys palata noihin tapahtumiin takaisin.

Ensikosketus omaan tyttäreeni tapahtui muutama minuutti synnytyksen jälkeen. Sain kylvettää hänet. Miten pieneltä ja hauraalta voikaan ihmislapsi tuntua. Ja se tunne oli sanoinkuvaamaton, kun sain koskettaa tyttöä. Rakastumisen tunne on lähinnä sitä tunnekuohua, joka sisälläni silloin oli. Kylvettäminen oli ensikosketuksen lisäksi myös ensimmäinen sellainen hetki, jossa äiti ei ollut läsnä.

Vauva vietti ensimmäisen tuntinsa happikaapissa. Jälkikäteen kuulimme, että napanuora olisi ollut kaulan ympärillä synnytyksessä. Happikaapissa olo oli kaiketi vain käytäntö tuollaisissa tapauksissa. Joka tapauksessa minä istuin koko sen ajan vahtimassa, ettei kukaan vain veisi tätä arvokasta lasta pois. Muistan, kuinka moneen otteeseen ajattelin, että minusta on tullut isä. Minä olen vastuussa tämän pienokaisen kasvatuksesta Sussun kanssa. Me olemme tämän lapsen vanhempia, isä ja äiti.

Jossain vaiheessa pääsimme takaisin synnytyssaliin ja minä sain kantaa tytön äitinsä luo. Useaan otteeseen tuli tippa linssiin. Niin minulla kuin Sussullakin. Meille tuotiin hieman syötävää ja juotavaa. Kätilö kävi tarkistamassa äidin ja lapsen tilaa, taisipa samalla varmistaa, että isäkin on kunnossa. Perhehuonetta tiedustellessamme meille kerrottiin, että sellaista ei ole vapaana tällä hetkellä. Minä joutuisin ajamaan kotia täksi yöksi. Joutuisin jättämään lapseni ja vaimoni yksin tänne kylmään ja pimeään sairaalaan kätilöiden armoille. Tai ainakin siltä se silloin tuntui.

Saatoin Sussun ja lapsen osastolle ja hyvästelin heidät. Kävellessäni kohti autoa soitin äidilleni ja kerroin, että nyt hänestä on tullut toisen kerran mumma. Kun pääsin kotia, kävin vilkaisemassa irkistä, kuinka Oulaskankaalla oli käynyt. Siellä Take ja Niina olivat saaneet tytön vain 1,5 tuntia meidän tyttöä aiemmin. Samalla ilmoitin meidän tiedot kanavalle. Sänkyyn mennessäni kävin ottamani kuvat läpi kamerasta. Vielä silloin mietin, vauvan kuvaa katsellessani, että olen minä ainakin jotain oikein saanut tässä maailmassa. Kun sammutin valot ja laitoin silmät kiinni, nukahdin hyvin onnellisena todella nopeasti.